Lasten suusta

Petuniassa kuultua:

Luumussa tulee kivi vastaan molemmilta puolilta.

Tytöt leikkivät hääleikkiä. Toinen tytöistä haluaa hunnun ja kysyy opelta: ”Voisitko sää laittaa mulle tän hyttysverkon?”

Piirsimme lasten kanssa kuvaa ihmisestä ja mietimme, mitä ihmisellä on silmien alla. ”Nenä!” tiesi yksi pojista. ”No mitäs sitten on nenän alla?” kysyi ope. ”Räkää”, poika vastasi.

Eräältä lapselta pääsi kunnon paukku kesken ruokailun, johon hän tokaisi: ”Nyt lähti mopo käyntiin!”

Keskustelimme aamupiirissä kaloista. Ope kertoi muun muassa, että kaloilla on kidukset, joilla ne hengittävät veden alla sekä evät, joiden avulla ne pystyvät uimaan. Aamupiirin jälkeen eräs kolmevuotias tyttö tuli kysymään opelta, miten ne kalat oikein voivat syödä niitä eväitä siellä vedessä.

Eräs poika keräsi leppäkerttuja ämpäriin, jolloin ope sanoi, että leppäkertut tykkäävät enemmän olla nurmikolla. Tähän poika vastasi: ”Ok, mä kerään ämpäriin sitä nurtsia kanssa, ni tää leppis saa paremmin happoa.”

Opettaja oli lähtemässä kotiin työpäivän jälkeen, jolloin eräs lapsista tokaisi: ”Eksä asukaan täällä?”

Puhuimme aamupiirissä ammateista ja työn tekemisestä. Aamupiirin jälkeen eräs lapsi tuli kysymään opelta: ”Mitä sä teet työksesi?”

Juttelin kolmevuotiaan pojan kanssa iltapäivällä ulkona ja poika kertoi, että heillä on ukin mökillä mopo. Minä kysyin, minkä värinen se motskari oikein on, mihin poika vastasi, että se on mopo eikä motskari. Sanoin, että totta on, että mopolla ja motskarilla on eroa, sillä motskarissa on enemmän hevosvoimia. Siihen poika tokaisi ihmetellen: ”No ei sen mopon kyytiin kyllä mitään hevosta mahdu, korkeintaan pari pupua.”

Meillä oli tulossa vappunaamiaiset, ja viisivuotias poika kertoi pukeutuvansa Pete Parkkoseksi. Pikkuveli vieressä ilmoitti, että hän on sitten sen Pete Parkkosen pökäle! Mielenkiinnolla odottelimme tuota vappujuhlaa!

Mainokset